toimivaltuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
toimivaltuus (40) (tavallisesti monikossa)
- (oikeustiede) viranomaisen tai toimielimen säädökseen tai sääntöihin perustuva oikeus tehdä jotakin
- Tässä laissa säädetään rajavartiolaitokselle kuuluvista tehtävistä ja toimivaltuuksista.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪oi̯miˌʋɑlt̪uːs/
- tavutus: toi‧mi‧val‧tuus
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista toimi ja valtuus
Käännökset[muokkaa]
1. viranomaisen tai toimielimen oikeus tehdä jotakin
|
|