Siirry sisältöön

toimivaltuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

toimivaltuus (40) (tavallisesti monikossa)

  1. (oikeustiede) viranomaisen tai toimielimen säädökseen tai sääntöihin perustuva oikeus tehdä jotakin
    Tässä laissa säädetään rajavartiolaitokselle kuuluvista tehtävistä ja toimivaltuuksista.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪oi̯miˌʋɑlt̪uːs/
  • tavutus: toi‧mi‧val‧tuus

Etymologia

[muokkaa]

yhdyssana sanoista toimi ja valtuus

Käännökset

[muokkaa]