tiivis

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

tiivis (41) (komparatiivi tiiviimpi, superlatiivi tiivein) (taivutus[luo])

  1. josta ei pääse mikään aine läpi
  2. jonka rakenneosat ovat lähellä toisiaan, muodostavat yhtenäisen massan
    tiiviin aineen fysiikka
  3. läheinen, luottamuksellinen, intensiivinen
    tiivis yhteistyö
  4. omistautunut, läpikotainen
    kolmen vuoden tiivis opiskelu
    tiivis perehtyminen asiaan

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪iːʋis/
  • tavutus: tii‧vis

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ilmatiivis, pölytiivis, tiiviskantinen, tiiviskorkkinen, tiivisrakenteinen, vesitiivis

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tiivis Kielitoimiston sanakirjassa