tiivis
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
tiivis (41) (komparatiivi tiiviimpi, superlatiivi tiivein) (taivutus[luo])
- josta ei pääse mikään aine läpi
- jonka rakenneosat ovat lähellä toisiaan, muodostavat yhtenäisen massan
- tiiviin aineen fysiikka
- läheinen, luottamuksellinen, intensiivinen
- tiivis yhteistyö
- omistautunut, läpikotainen
- kolmen vuoden tiivis opiskelu
- tiivis perehtyminen asiaan
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪iːʋis/
- tavutus: tii‧vis
Etymologia[muokkaa]
Tälle sanalle ei valitettavasti vielä ole lisätty etymologiaa, mutta voit halutessasi lisätä sen.
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
ilmatiivis, pölytiivis, tiiviskantinen, tiiviskorkkinen, tiivisrakenteinen, vesitiivis
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tiivis Kielitoimiston sanakirjassa