suunniltaan

Suomi

Adverbi

Adverbi taipuu persoonissa eli sen lopussa olevan omistusliitteen muoto riippuu lauseen subjektista:
persoona	yksikkö	monikko
1.	suunniltani	suunniltamme
2.	suunniltasi	suunniltanne
3.	suunniltaan suunniltansa

suunniltaan (suunnilta- + omistusliite; ei vertailuasteita)

1. (predikatiivinen) olla ~ olla raivostunut, olla raivoissaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈsuːnːilt̪ɑːn/
• tavutus: suun‧nil‧taan

Idiomit

• saada suunniltaan

Aiheesta muualla

• suunniltaan Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

suunniltaan

1. (taivutusmuoto) monikon ablatiivin 3. persoonan possessiivimuoto sanasta suunta