seuloa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

seuloa (52) (taivutus [luo])

  1. siivilöidä seulalla
    seulottu sora
  2. etsiä, hakea aineistosta
  3. (lääketiede) etsiä järjestelmällisesti tietyn sairauden esiintymistä väestöstä
    Pitäisikö maksasolusyöpää seuloa Suomessa? (Duocecim)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈseu̯loɑˣ/
  • tavutus: seu‧lo‧a

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • seuloa Kielitoimiston sanakirjassa