Siirry sisältöön

saartaa

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

saartaa (57-K) (taivutus)

  1. toteuttaa saarto, asettaa saartoon; piirittää ja estää poistuminen ja saapuminen paikalle
    Sarajevo, saarrettu kaupunki
    Maa on kokenut olevansa lännen saartama.
    Poliisit saarsivat rikolliset hetkessä.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈsɑːrt̪ɑːˣ/
  • tavutus: saar‧taa

Etymologia

[muokkaa]
  • johdos yleisitämerensuomalaisesta sanasta saari[1] (konsonanttivartalo saar- + pääte -taa)

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • saartaa Kielitoimiston sanakirjassa
  • saartaa Suomen etymologisessa sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004