Siirry sisältöön

saarto

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

saarto (1-K)

Wikipedia
Katso artikkeli Saarto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. kaupan, kulun, pääsyn tai toiminnan estäminen, taloussaarto
  2. (sodankäynti) saartorenkaan muodostaminen, piiritys
  3. sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen käyttämä työtaistelutoimi
    Mielenosoitus- ja tukilakon kaltainen työtaistelutoimenpide, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈsɑːrto/
  • tavutus: saar‧to

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saarto saarrot
genetiivi saarron saartojen
partitiivi saartoa saartoja
akkusatiivi saarto;
saarron
saarrot
sisäpaikallissijat
inessiivi saarrossa saarroissa
elatiivi saarrosta saarroista
illatiivi saartoon saartoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi saarrolla saarroilla
ablatiivi saarrolta saarroilta
allatiivi saarrolle saarroille
muut sijamuodot
essiivi saartona saartoina
translatiivi saarroksi saarroiksi
abessiivi saarrotta saarroitta
instruktiivi saarroin
komitatiivi saartoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo saarro-
vahva vartalo saarto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

motti, saarrostus. työsulku

Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

hakusaarto, kauppasaarto, laivastosaarto, merisaarto, saartoketju, saartoliike, saartopyydys, saartorengas, saartoverkko, taloussaarto, työsaarto

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • saarto Kielitoimiston sanakirjassa