ruumiillinen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ruumiillinen (38) (komparatiivi ruumiillisempi, superlatiivi ruumiillisin) (taivutus [luo])
- ruumiseen kuuluva, ruumista koskeva, ruumiin-
- ruumiillinen kuritus
- ruumiillinen työ
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈruːmiːlˌlinen/
- tavutus: ruu‧miil‧li‧nen
Etymologia[muokkaa]
johdos substantiivista ruumis (ruumii- + -llinen); Mikael Agricolan käyttöön ottama uudissana[1]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: ruumiillisesti
- verbit: ruumiillistua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ruumiillinen Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.