Siirry sisältöön

ripustus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ripustus (39)

  1. ripustamisen toteutus
    vaatteiden ripustus kuivumaan
  2. (tekniikka) osat, joilla eri laitteet on yhdistetty auton runkoon; erit. pyöräntuenta
    moottorin ripustus, eturenkaan ripustukset

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈripust̪us/
  • tavutus: ri‧pus‧tus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ripustus ripustukset
genetiivi ripustuksen ripustusten
ripustuksien
partitiivi ripustusta ripustuksia
akkusatiivi ripustus;
ripustuksen
ripustukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ripustuksessa ripustuksissa
elatiivi ripustuksesta ripustuksista
illatiivi ripustukseen ripustuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ripustuksella ripustuksilla
ablatiivi ripustukselta ripustuksilta
allatiivi ripustukselle ripustuksille
muut sijamuodot
essiivi ripustuksena ripustuksina
translatiivi ripustukseksi ripustuksiksi
abessiivi ripustuksetta ripustuksitta
instruktiivi ripustuksin
komitatiivi ripustuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ripustukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ripustus-

Etymologia

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kardaaniripustus, pyöränripustus, ripustuskohta, ripustuskoukku, ripustuspiste, ripustusväli

Aiheesta muualla

[muokkaa]