ripustaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ripustaminen (38)
- riippumaan tai riippuvaksi kiinnittäminen
- Taulujen ripustaminen näyttelyyn tai kodin seinälle edellyttää tekijältään silmää.
- Tarve pyykkien kuivumaan ripustamiselle on vähentynyt kuivausrumpujen kehityttyä.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ripustaminen | ripustamiset |
| genetiivi | ripustamisen | ripustamisten ripustamisien |
| partitiivi | ripustamista | ripustamisia |
| akkusatiivi | ripustaminen; ripustamisen |
ripustamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ripustamisessa | ripustamisissa |
| elatiivi | ripustamisesta | ripustamisista |
| illatiivi | ripustamiseen | ripustamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ripustamisella | ripustamisilla |
| ablatiivi | ripustamiselta | ripustamisilta |
| allatiivi | ripustamiselle | ripustamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ripustamisena (ripustamisna) |
ripustamisina |
| translatiivi | ripustamiseksi | ripustamisiksi |
| abessiivi | ripustamisetta | ripustamisitta |
| instruktiivi | – | ripustamisin |
| komitatiivi | – | ripustamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ripustamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ripustamis- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. ripustaa-verbistä muodostettu teonnimi
|