ripittää
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ripittää (53-C) (taivutus[luo])[1]
- (uskonto) antaa rippi, ottaa vastaan synnintunnustus ja antaa synninpäästö
- (kuvaannollisesti) tilittää, kertoa vuolaasti
- (kuvaannollisesti) torua, moittia
- Skinnari ripittää SDP:n johtoa (yle.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈripit̪ːæːˣ/
- tavutus: ri‧pit‧tää
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: ripitys
- verbit: ripittäytyä
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ripittää Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C