rikkoutua

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

rikkoutua (52-F) (taivutus[luo])

  1. mennä rikki itsekseen

Ääntäminen[muokkaa]

  • tavutus: rik‧kou‧tu‧a / rik‧ko‧u‧tu‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]