rikkoontua

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

rikkoontua (52-J) (taivutus)[1]

  1. mennä rikki, hajota

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrikːoːnˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: rik‧koon‧tu‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-J