Siirry sisältöön

reiällinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

reiällinen

  1. sellainen, jossa on yksi tai useampia reikiä
    Lävikkö on pohjastaan reiällinen.
    Ongenkoho on perinteisesti reiällinen muotoiltu ja usein värillinen pala korkkia.
    Puuseessä on reiällinen istuin.
    Reiälliset hampaat on korjattava viipymättä.
    Ennen äidit parsivat lastensa reiölliset sukat.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrei̯ælˌlinen/
  • tavutus: rei‧äl‧li‧nen

Etymologia[muokkaa]

johdos substantiivista reikä (reiä- + -llinen)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]