rege

Latina

Substantiivi

rēge

1. yksikön ablatiivimuoto sanasta rēx

Verbi

rege

1. aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä regō

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui rege
määräinen	regelui
monikko	unor regi
määräinen	regilor

rege m. (määräinen: regele, monikko: regi, määräinen: regii)

1. kuningas

Liittyvät sanat

• regină

Saksa

Adjektiivi

rege (komparatiivi reger, superlatiivi der/das/die regeste) (taivutus[luo])

1. vilkas

Verbi

rege

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä regen
2. konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä regen
3. konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä regen
4. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä regen

Unkari

Substantiivi

rege

1. taru (sadunomainen, uskomuksellinen kertomus)