rajoittua

Suomi

Verbi

rajoittua (52-C) (taivutus[luo])

1. ulottua johonkin saakka, mutta ei siitä edemmäksi

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑjoi̯t̪ˌt̪uɑˣ/
• tavutus: ra‧joit‧tu‧a

Etymologia

• verbi rajoittaa (vahva vartalo rajoitt|a- + pääte -ua)

Käännökset

1. ulottua johonkin saakka

englanti: be confined (+to)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: rajoittuminen

Aiheesta muualla

• rajoittua Kielitoimiston sanakirjassa