pyhäinpäivä

Suomi

Substantiivi

pyhäinpäivä

1. kirkollinen juhlapyhä jolloin muistetaan vainajia ja kirkon pyhiä. Suomessa ja Ruotsissa lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välinen lauantai, katolisissa maissa marraskuun 1. päivä, ja ortodokseilla ensimmäinen helluntain jälkeinen sunnuntai

Ääntäminen

• IPA: /ˈpyhæi̯nˌpæi̯ʋæ/
• tavutus: py‧häin‧päi‧vä

Etymologia

yhdyssana osista pyhä (monikon genetiivi) ja päivä

Käännökset

1. juhlapyhä

englanti: All Saints' Day espanja: el Día de Todos los Santos ranska: Toussaint f. ruotsi: allhelgonadag

saksa: (das) Allerheiligen turkki: Azizler Günü viro: hingedepäev

Liittyvät sanat

Synonyymit

• pyhäinmiestenpäivä

Aiheesta muualla

• pyhäinpäivä Kielitoimiston sanakirjassa