purkautua
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]purkautua (52-F) (taivutus[luo])
- syöstä laavaa (tulivuoresta)
- tyhjentää sisältönsä
- vähentyä, tulla käytetyksi (sähkövarauksesta)
- avautua rakenteitaan myöten, hajota
- kumoutua (esim. sopimuksesta)
- (kuvaannollisesti) päästä valloilleen (tunteista, ajatuksista, jännityksestä tms.)
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. syöstä laavaa
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: purkaus, purkautuminen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- purkautua Kielitoimiston sanakirjassa