tulivuori
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tulivuori (26)
- vulkaaninen pinnanmuodostuma, jonka kohdalla maankuoressa on repeämiä ja maan sisältä pääsee virtaamaan magmaa ajoittain pinnalle asti; näin vuori on aikoinaan muodostunut
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪uliˌʋuo̯ri/
- tavutus: tu‧li‧vuo‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tulivuori | tulivuoret |
| genetiivi | tulivuoren | tulivuorten tulivuorien |
| partitiivi | tulivuorta | tulivuoria |
| akkusatiivi | tulivuori; tulivuoren |
tulivuoret |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tulivuoressa | tulivuorissa |
| elatiivi | tulivuoresta | tulivuorista |
| illatiivi | tulivuoreen | tulivuoriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tulivuorella | tulivuorilla |
| ablatiivi | tulivuorelta | tulivuorilta |
| allatiivi | tulivuorelle | tulivuorille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tulivuorena | tulivuorina |
| translatiivi | tulivuoreksi | tulivuoriksi |
| abessiivi | tulivuoretta | tulivuoritta |
| instruktiivi | – | tulivuorin |
| komitatiivi | – | tulivuorine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tulivuore- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tulivuor- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. vulkaaninen pinnanmuodostuma, jonka kohdalla maankuoressa on repeämiä ja maan sisältä pääsee virtaamaan magmaa ajoittain pinnalle asti
|
|