puolijohde

Suomi

Substantiivi

puolijohde

1. (fysiikka, sähkötekniikka) kiinteä aine, joka sähkönjohtavuudeltaan sijoittuu eristeen ja johtimen välille; hyvin merkittäviä elektroniikan komponenttien raaka-aineita

   Kylmässä lämpötilassa puolijohteen sähkönjohtavuus vastaa eristeen johtavuutta.

Etymologia

yhdyssana sanoista puoli ja johde

Käännökset

1. kiinteä aine, joka sähkönjohtavuudeltaan sijoittuu eristeen ja johtimen välille; hyvin merkittäviä elektroniikan komponenttien raaka-aineita

englanti: semiconductor

Liittyvät sanat

• aukko, elektroni
• eriste, johde
• seostaa, seostettu
• sähkönjohtavuus
• puolijohdekomponentti, puolijohderajapinta

Yhdyssanat

puolijohdetekniikka

Aiheesta muualla

• puolijohde Kielitoimiston sanakirjassa
• puolijohde Tieteen termipankissa