puno

Wikisanakirjasta
Katso myös: puño

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

puno

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä punoa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä punoa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä punoa