poikitse

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

poikitse

  1. (harvinainen, murteellinen) siellä täällä, levällään
    Aivin on joki tulinen poikitse hevon e'essä. – Kalevala, Kuudeskolmatta runo

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpoi̯kit̪seˣ/
  • tavutus: poi‧kit‧se

Postpositio[muokkaa]

poikitse (+ genetiivi)

  1. (harvinainen, murteellinen) poikki, halki, läpi

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
  • poikki (poikitse-sanan lyhyempi muoto)