pannun

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pannun

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta pannu

Verbi[muokkaa]

pannun

  1. yksikön genetiivimuoto sanasta pantu (joka on passiivin partisiipin perfekti verbistä panna)