ovela

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

ovela (10) (komparatiivi ovelampi, superlatiivi ovelin) (taivutus)

  1. sellainen, joka pystyy johtamaan muita harhaan haluamallaan tavalla tulematta itse huomatuksi ja joutumatta vastuuseen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈoʋelɑ/
  • tavutus: o‧ve‧la

Etymologia[muokkaa]

alasaksalainen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ovela Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).