ovela
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ovela (10) (komparatiivi ovelampi, superlatiivi ovelin) (taivutus)
- sellainen, joka pystyy johtamaan muita harhaan haluamallaan tavalla tulematta itse huomatuksi ja joutumatta vastuuseen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈoʋelɑ/
- tavutus: o‧ve‧la
Etymologia[muokkaa]
alasaksalainen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ovela Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).