otsene
Viro
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]otsene (gen otsese, part otsest)
- suora, suoranainen, varsinainen (vastak. kaudne)
- välitön (syn. vahetu)
Taivutus
[muokkaa] Näytä/piilota taivutustaulukko
| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | otsene | otsesed |
| genetiivi | otsese | otseste |
| partitiivi | otsest | otseseid |
| illatiivi | otsesesse | otsestesse otseseisse |
| inessiivi | otseses | otsestes otseseis |
| elatiivi | otsesest | otsestest otseseist |
| allatiivi | otsesele | otsestele otseseile |
| adessiivi | otsesel | otsestel otseseil |
| ablatiivi | otseselt | otsestelt otseseilt |
| translatiivi | otseseks | otsesteks otseseiks |
| terminatiivi | otseseni | otsesteni |
| essiivi | otsesena | otsestena |
| abessiivi | otseseta | otsesteta |
| komitatiivi | otsesega | otsestega |
- komparatiivi otsese
- superlatiivi kõige otsesem