otollinen
 |
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
otollinen (38) (komparatiivi otollisempi, superlatiivi otollisin) (taivutus [luo])
- suotuisa, sovelias
- Nyt on otollinen hetki lähteä matkaan.
- Ilmasto on maanviljelykselle hyvin otollinen.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈot̪olˌlinen/
- tavutus: o‧tol‧li‧nen
Etymologia[muokkaa]
Ottaa-verbiin perustuva johdos, joka on alkuaan uskonnolliseen kieleen muodostettu käännöslaina. Vastaavia ottaa-verbiin perustuvia johdoksia on ruotsissa, saksassa, latinassa ja kreikassa.[1]
Käännökset[muokkaa]
1. suotuisa
|
|
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Aila Mielikäinen: Maallista, ajallista, inhimillistä. Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään. Kielikello, 2010, nro 1. Artikkelin verkkoversio.