orakkaat

Suomi

Substantiivi

orakkaat (41-A) (kollektiivinen)

1. joukko sienilajeja, jotka eivät muodosta keskenään yhtenäistä kladia, mutta joille on yhteistä se, että niillä on lakkinsa alapinnalla jonkinlaisia piikkejä

Ääntäminen

• IPA: /ˈorɑkːɑːt̪/
• tavutus: o‧rak‧kaat

Etymologia

• monikko sanasta orakas < sanasta ora ja johtimesta ‑kas

Käännökset

1. joukko lakkinsa alta piikikkäitä sienilajeja

englanti: hydnoids, tooth fungi puola: grzyby hydnoidalne m.

ruotsi: taggsvampar yl. saksa: Stachelpilze m.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• vahvero-orakkaat

Substantiivi

orakkaat

1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta orakas
2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta orakas