oikullinen

Suomi

Adjektiivi

oikullinen (38) (komparatiivi oikullisempi, superlatiivi oikullisin) (taivutus[luo])

1. oikukas

Ääntäminen

• IPA: /ˈoi̯kulˌlinen/
• tavutus: oi‧kul‧li‧nen

Etymologia

substantiivi oikku (heikko vartalo oiku-) + johdin -llinen

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: oikullisuus

Aiheesta muualla

• oikullinen Kielitoimiston sanakirjassa