oikku

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oikku (1-A)

  1. äkillinen halu tai mielenmuutos; mielijohde, päähänpisto

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈoi̯kku/
  • tavutus: oik‧ku

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

luonnonoikku

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • oikku Kielitoimiston sanakirjassa