oieta
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
oieta (72-D) (taivutus[luo]) tai (74-D)[1]
- tulla suoraksi tai suoremmaksi; kääntyä suoraan asentoon
- Laiva nousi ja laski, kallistui ja oikeni.
- Viikinkiajan takkutukka oikeni pronssikammalla. (esaimaa.fi)
- Olin aivan varma että siima pettää mutta koukku oikeni.
- Tie oikeni mutkan jälkeen.
- Asuntokaupan syöksy oikeni. (taloussanomat)
- Sovun ansiosta kristillisdemokraattien johtajan Angela Merkelin tie maan seuraavaksi liittokansleriksi oikeni ratkaisevasti. (kaleva.fi)
- (harvinainen) korjautua, parantua, tulla kuntoon
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈoi̯et̪ɑˣ/
- tavutus: oi‧e‧ta
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta oikea, joka on ennen merkinnyt mm. ’suoraa’[2]
Käännökset[muokkaa]
1. tulla suoraksi tai suoremmaksi; kääntyä suoraan asentoon
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- (tulla suor(emm)aksi) suoristua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- oieta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 72-D tai 74-D
- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.