ohut

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

ohut (43) (komparatiivi ohuempi/ohempi, superlatiivi ohuin) (taivutus)

  1. paksuudeltaan tai vahvuudeltaan vähäinen
    ohutta yläpilveä
    Vuoristossa ilma on ohutta.
    Ohuet hiukset ovat suomalaisilla tavalliset.
    ohuiksi nypityt kulmakarvat
    Jää on virtapaikoissa petollisen ohutta.
    ohuet marginaalit
    Nesteistä saadaan usein ohuita ohenteella ohentamalla tai laimentamalla.
    Vaikka hämähäkinseitti on ohutta on se silti vahvaa.
  2. (kuvaannollisesti) pinnallinen; sellainen, jossa ei ole syvyyttä
    ihmiskuvaus jäi varsin ohueksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈohut̪/, [ˈo̞ɦut̪]
  • tavutus: o‧hut

Etymologia[muokkaa]

johdos *oha-vartalosta, josta myös inkeroisen ohukkain, vatjan õhud ja viron õhuke[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ohutkalvo, ohutsuoli

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ohut Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.