nuuskia

Suomi

Verbi

nuuskia (61) (taivutus[luo])

1. (eläimestä) haistella
2. (kuvaannollisesti) pyrkiä saamaan tietoonsa toisten asioita, vakoilla

Ääntäminen

• IPA: /ˈnuːskiɑˣ/
• tavutus: nuus‧ki‧a

Käännökset

1. haistella

englanti: sniff

ruotsi: snusa

2. pyrkiä saamaan tietoonsa toisten asioita

englanti: snoop

ruotsi: snoka

Liittyvät sanat

• nuuskaista

Synonyymit

• nuuhkia

Johdokset

• substantiivit: nuuskija, nuuskiminen

Aiheesta muualla

• nuuskia Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 903 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Substantiivi

nuuskia

1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta nuuska