nuuskija

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nuuskija (12)

  1. henkilö, joka nuuskii
  2. (kuvaannollisesti, halventava) joku, joka tutkii rikoksia tai muita asioita, joita joku ei halua julkisuuteen, esim. poliisi tai yksityisetsivä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nuuskija nuuskijat
genetiivi nuuskijan nuuskijoiden
nuuskijoitten
(nuuskijain)
partitiivi nuuskijaa nuuskijoita
akkusatiivi nuuskija;
nuuskijan
nuuskijat
sisäpaikallissijat
inessiivi nuuskijassa nuuskijoissa
elatiivi nuuskijasta nuuskijoista
illatiivi nuuskijaan nuuskijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nuuskijalla nuuskijoilla
ablatiivi nuuskijalta nuuskijoilta
allatiivi nuuskijalle nuuskijoille
muut sijamuodot
essiivi nuuskijana nuuskijoina
translatiivi nuuskijaksi nuuskijoiksi
abessiivi nuuskijatta nuuskijoitta
instruktiivi nuuskijoin
komitatiivi nuuskijoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]