noto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Espanja[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
noto
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä notar
Italia[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
noto m., nota f.[luo] (monikko noti m.[luo], note f.[luo])
Verbi[muokkaa]
noto
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä notare
Latina[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
notō (I) (akt. prees. inf. notāre,ind. perf. y. 1. p. notāvī, part. perf. notātus) (taivutus[luo])
- merkitä, pistää merkki jhk
- merkitä, tarkoittaa
Verbi[muokkaa]
nōtō
- yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta nōtus (joka on partisiipin perfekti verbistä nōscō)
- yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta nōtus (joka on partisiipin perfekti verbistä nōscō)
- yksikön neutrin datiivimuoto sanasta nōtus (joka on partisiipin perfekti verbistä nōscō)
- yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta nōtus (joka on partisiipin perfekti verbistä nōscō)
Portugali[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
noto
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä notar