naučnik

Wikisanakirjasta

Kroaatti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nàučnīk m.  (monikko nàučnīci)

  1. oppipoika, ammattiopiskelija, oppisopimusopiskelija
  2. (puhekieltä) tutkija, tieteilijä, tiedemies

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /nǎut͡ʃniːk/

Taivutus[muokkaa]

  yksikkö monikko
nominatiivi naučnik naučnici
genetiivi naučnika naučnika
datiivi-lokatiivi naučniku naučnicima
akkusatiivi naučnika naučnike
vokatiivi naučniče naučnici
instrumentaali naučnikom naučnicima

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Serbia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nàučnīk m. (kyrillinen научник)

  1. tiedemies, tutkija