nakertaa

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

nakertaa (54-K) (taivutus[luo])[1]

  1. jyrsiä jotakin kovaa hampailla (yleensä hiiristä, muista jyrsijöistä)
  2. (kuvaannollisesti) pienentää jotakin pala kerrallaan
    nakertaa kansan luottamusta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnɑkert̪ɑːˣ/
  • tavutus: na‧ker‧taa

Etymologia[muokkaa]

-rta-johdos deskriptiivisestä vartalosta[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 54-K
  2. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 rtA- ja ltA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.