naarata

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

naarata (73) (taivutus[luo])

  1. etsiä vedestä koukun avulla
    Onnettomuuden uhrien ruumiita naarattiin järvestä viikon ajan.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnɑːrɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: naa‧ra‧ta

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • naarata Kielitoimiston sanakirjassa