mukautua

Suomi

Verbi

mukautua (52-F) (taivutus[luo])

1. tulla jonkin mukaiseksi; sopeutua

Ääntäminen

• tavutus: mu‧kau‧tu‧a / mu‧ka‧u‧tu‧a

Etymologia

vartalo muka-, sama vartalo kuin sanoissa mukava, mukana jne.

Käännökset

1. tulla jonkin mukaiseksi

englanti: adapt, conform

viro: kohanema

Liittyvät sanat

• mukauttaa

Johdokset

• substantiivit: mukautuma

Yhdyssanat

mukautumiskyky

Aiheesta muualla

• mukautua Kielitoimiston sanakirjassa