morkata

Suomi

Verbi

morkata (73-A) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) parjata, haukkua

   Älä morkkaa mun mutsii.

   Jos joku morkkaa, ni pullo korkkaa (Kummeli)

Ääntäminen

• IPA: /ˈmorkɑt̪ɑˣ/
• tavutus: mor‧ka‧ta

Etymologia

Sana on laina ruotsin murteissa esiintyvästä verbistä morka, joka merkitsee 'jurnuttaa vihaisena'. Morkata-sanan varhaisin maininta suomen kirjakielessä tapahtui 1860, jolloin julkaistiin G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalainen sanakirja.

Käännökset

1. parjata, haukkua

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: morkkaaja, morkkaaminen

Aiheesta muualla

• morkata Kielitoimiston sanakirjassa
• morkata Suomen murteiden sanakirjassa
• morkata Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkelit 363, 1045 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa