haukkua

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

haukkua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta haukku

Verbi[muokkaa]

haukkua (52-A) (taivutus)

  1. pitää koiralle, ketulle tai naalille ominaista katkonaista ääntelyä
    Koira haukkuu lintua.
  2. (arkikieltä) nimitellä loukkaavasti tai halventavasti, ilmaista usein patoutunut tyytymättömyytensä toiseen tai tämän aikaansaannoksiin, purkaa kiukkunsa tai muu kielteinen mieliala jollekin; herjata, sättiä, moittia, parjata
    Hän haukkui minut täydeksi typerykseksi.

Etymologia[muokkaa]

Johdos koiran haukkumista jäljittelevästä vartalosta. ’Nimittelyn’ merkitys on tullut vertauskuvallisesta käytöstä.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • haukkua pystyyn
    1. haukkua pahasti
  • haukkua väärää puuta
    1. syyttää väärää henkilöä tai asiaa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. hakusana haukkua