mök

Islanti

Substantiivi

mök n. (monikollinen)

1. (seksuaalinen) yhdyntä

Ruotsi

Substantiivi

mök yl. (2) (yks. määr. möken[luo], mon. epämäär. mökar[luo], mon. määr. mökarna[luo])

1. (arkikieltä) (varsinkin pahanhajuinen) pieru

Liittyvät sanat

• möka