mätämuna

Suomi

Substantiivi

mätämuna (10)

1. (kuvaannollisesti, halventava) ainainen epäonnistuja; joukon häpeäpilkku
2. (kuvaannollisesti) vastuuttomasti tai moraalittomasti käyttäytyvä ihminen kunnollisten ihmisten joukossa

Ääntäminen

• IPA: /ˈmæt̪æˌmunɑ/
• tavutus: mä‧tä‧mu‧na

Etymologia

• yhdyssana sanoista mätä ja muna

Käännökset

1. halventava nimitys ainaiselle epäonnistujalle; joukon häpeäpilkku

englanti: bad egg, bad apple, rotten apple ranska: brebis galeuse

viro: mädamuna

Aiheesta muualla

• mätämuna Kielitoimiston sanakirjassa