lunastaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

lunastaa (53) (taivutus[luo])

  1. ottaa haltuunsa
    Mikäli voittoa ei lunasteta määräaikaan mennessä, siirtyy lottovoitto kokonaisuudessaan voittorahastoon.
    Varatut liput voi lunastaa lipunmyynnistä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlunɑst̪ɑːˣ/
  • tavutus: lu‧nas‧taa

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta lunnas, jossa on tapahtunut epäsäännöllinen äänteenmuutos[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Brown, Anneli & Lepäsmaa, Anna-Liisa & Silfverberg, Leena: Miten sanoja johdetaan. Suomen kielen johto-oppia, s. 25. 2. korjattu painos (1. painos 1996). Helsinki: Finn Lectura, 2008. ISBN 978-951-792-346-0.