lukollinen

Suomi

Adjektiivi

lukollinen (38) (komparatiivi lukollisempi, superlatiivi lukollisin) (taivutus [luo])

1. sellainen, jossa on lukko; lukolla varustettu

Ääntäminen

• IPA: /ˈlukolˌlinen/
• tavutus: lu‧kol‧li‧nen

Etymologia

substantiivi lukko (heikko vartalo luko-) + johdin -llinen

Aiheesta muualla

• lukollinen Kielitoimiston sanakirjassa