lopullinen

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

lopullinen (38) (komparatiivi lopullisempi, superlatiivi lopullisin) (taivutus)

  1. asian viimeinen tila, joka ei enää muutu

Etymologia[muokkaa]

johdos substantiivista loppu (lopu- + -llinen)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]