loisia

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

loisia

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivi sanasta loinen

Verbi[muokkaa]

loisia (61) (taivutus[luo])

  1. elää loisena
    Käenpojan ja emon suhde on esimerkki lois-isäntäsuhteesta, ja niitä maailma on pullollaa. Käenpojan verta imevät lukuista loiset, ja ihmistäkin kiusaavat monenmoiset syöpäläiset ja taudit. Loisiminen on itse asiassa luultavasti maapallolla kaikkein yleisin olemassaolon strategia. Sellaista lajia ei tahdo löytyä, jolla ei loisia olisi – ja ällistyttävän usein loiset ovat lisäksi uskollisia juuri tietylle isäntälajille.[1]

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈloi̯siɑˣ/
  • tavutus: loi‧si‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • loisia Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Bargum, Katja & Kokko, Hanna. Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä. WSOY. Helsinki. 2008. ISBN 978-951-0-34020-2: s. 70