laistaa
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]laistaa (56) (taivutus) tai (53)
- ~ (akk.) tai ~ (elat.) vältellä, laiminlyödä (velvollisuuksia, vastuuta)
- Hän laistaa vastuunsa aina kun silmä välttää.
- Hän yritti laistaa työnteosta.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlɑi̯st̪ɑːˣ/
- tavutus: lais‧taa
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: laistaminen, laisto
Aiheesta muualla
[muokkaa]- laistaa Kielitoimiston sanakirjassa
Lähteet
[muokkaa]- Taivutustyyppi 53 on oikein per Nykysuomen sanakirja.