laata

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

laata (73) (taipuu vaillinaisesti; taivutus)

  1. (murteellinen) lakata, päättyä
    Sade ei laannut.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑːt̪ɑˣ/
  • tavutus: laa‧ta

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laata Kielitoimiston sanakirjassa