laantua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laantua (52-J) (taivutus[luo])
- rauhoittua, tasaantua
- Amerikassa riehunut hurrikaani laantui.
- osoittaa laantumisen merkkejä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlɑːnt̪uɑˣ/, [ˈlɑ̝ːn̪t̪ʷuɑ̝]
- tavutus: laan‧tu‧a
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: laannuttaa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- laantua Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.