läimäysäänne
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
läimäysäänne
- (fonetiikka) konsonanttiäänne, jota äännettäessä kieli taakse taivutetusta asennosta ojentuessaan lyö nopeasti hammasvalliia
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista läimäys ja äänne
Käännökset[muokkaa]
1. fonetiikka: konsonanttiäänne, jota äännettäessä kielen kärki lyö nopeasti hammasvalliin taka–etusuunnassa
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]
- IPA-symbolit:
- apikoretrofleksi ɽ
Lähteet[muokkaa]
- Kari Suomi & Juhani Toivanen & Riikka Ylitalo: Fonetiikan ja suomen äänneopin perusteet, s. 80. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-975-X.