kovina
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]kovina
- (taivutusmuoto) monikon essiivimuoto sanasta kova
Kroaatti
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kòvina f. (mon. gen. kȍvīnā)
Taivutus
[muokkaa]| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | kovina | kovine |
| genetiivi | kovine | kovina |
| datiivi-lokatiivi | kovini | kovinama |
| akkusatiivi | kovinu | kovine |
| vokatiivi | kovino | kovine |
| instrumentaali | kovinom | kovinama |